Seikkailujen maailma 2/1955

Seikkailujen Maailman kannessa 2/1955 viimeisen päälle pulp-henkinen sukelluskuva, helmenkalastaja tuntee yhtäkkiä lonkeron puristuksen... Kansikuvatarina on W. Glynne-Jonesin"Matu Haon helmet", ja sisäsivuiltakin löytyy lisäkuvitusta (ks. alla). Ahneuden riivaama kapteeni pakottaa alkuasukkaat helmenkalastukseen, kunnes sukeltaa itse hakemaan kannelta pudonnutta jättihelmeä.

Slug hapuili heikosti turvaköyttä, kun mustekala painautui hänen päälleen. hän tunsi kylkiluittensa rusentuvan.

Torvimainen nokka tuli yhä lähemmäksi ja lähemmäksi. Slug näki pedon pahansuovat silmät aivan edessään. Niiden katse tuntui tunkeutuvan polttavana suoraan hänen aivoihinsa. Hän huusi kauhusta...

Tämä on kunnon kesälukemista. Huonostihan siinä sitten kapteenille kävi. Meri piti omansa.

Seikkailujen Maailmassa oli aina silloin tällöin myös kotimaista sarjakuvaa. Erkki Eklund piirsi (vähän kömpelösti) sarjaa nyrkkeilyn maailmanmestareista. Jack Johnson -kuvasivu on korutonta kertomaa.

Vicky (1958)

Rakastan sinua...
mutta en halua nähdä sinua enää!

Vicky (1957-1964) oli tyttöjen romanttinen sarjakuvalehti, kuten se kuuluisa Herttasarjakin. Isokokoista Vickyä julkaisi Kustannus Oy Pecos Bill, korkkarikokoista Herttasarjaa Sarjakustannus.

Vickyn kannet olivat pop-taidetta jo ennen kuin käsitettä oli edes keksitty. Takakannessa (3/1958) oli näin velmu kuva Marlon Brandosta. Sisältö oli rakkautta, jännitystä, romantiikka ja huumoria kuten kansikuvassa luvataan.

Pekka Lipposen avaruusahvääri (1962)

Robottipalvelija Mix, Xemor-koneihminen

Pekka Lipposen tuplaseikkailu Avaruusahvääri ja Avaruusmarsalkka on varmaankin yksi luetuimmista suomalaisista scifi-tarinoista, siis vuonna 1962. Outsiderin kirjailijanimeä käytti tuolloin Seppo Tuisku, ei suinkaan enää Aarne Haapakoski, joka oli kuollut vuotta aikaisemmin. Tuisku aloitti nimimerkkivuorottelun tosin jo vuonna 1959 (ks. Pekka Lipponen historiaa).

Kannet ovat komeat: robotti, lentävä lautanen ja lonkerohirviö!

Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki olivat myös sarjakuvasankareita.

Juhannusta!

Lukemista Kaikille 26/1938
(Kansi: Eeli Jaatinen)

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Lasten Maailma 6/1952

Juhannuksena narrataan - kaloja ja...

Sen täytyi kerran tulla (1937)

WSOY:n pienoisromaanikilpailuun osallistui 246 käsikirjoitusta. Toiseksi tuli Martti Santavuori teoksellaan Sen täytyi kerran tulla (1937). "Miehekäs, karun asiallinen", kehui V. A. Koskenniemi. Voittajaksi tuli muuan Mika Waltari ja Vieras mies tuli taloon...

Kumpikin kirjailija toki jatkoi uraansa, hyvinkin pitkään. Kehuipa Waltari Santavuortakin. Napue-kirjasta hän kirjoitti kansitekstiin: "'Napue' kertoo historiamme verisimmästä taistelusta. Se vetää vertoja tämän hetken parhaitten historiallisten kirjailijoittemme teoksille." Näin siis Mika. Ei siis kuitenkaan ihan parhaaksi väittänyt.

Santavuoren ura oli pitkä ja hän kirjoitti vakavien teostensa ohella myös seikkailuromaaneja, kuten Seikkailu Narvassa (Karisto 1967). Erityisen läheisiä aiheita hänelle olivat sota ja Satakunta, jotka välillä yhdistyivätkin. Hänen kirjojaan luetaan yhä jonkin verran, varsinkin sotahistoriasta kiinnostuneiden keskuudessa. Antikvariaateista niitä löytää helposti, edulliseen hintaan. Uusintapainoksia ei niistä enää ole otettu paitsi Poikien seikkailukirjastossa ilmestyneestä Vanhan sissikorpraalin aarteesta.

Hella Vuolijoki (1945)

Hella oli tomera täti. Kuvassa hän polttaa tupakkaa. Viikkosanomien jutussa mainitaan, että hän tarjoaa toimittajille Klubi 77:aa.

Hella Vuolijoki on tällä hetkellä - monien muiden erityisominaisuuksiensa lisäksi - maailman ainoa naispuolinen yleisradioyrityksen pääjohtaja.

Viikkosanomat 7/1945